Kunnanhallitus
Pöytäkirja 30.01.2024/Pykälä 17

Khall 30.01.2024 § 17  

128/00.04.01/2023  

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 252/2017) mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten käsiteltävänä Ilmatar Offshore Ab:n merituulivoimahanke Vågskäria koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma).

Varsinais-Suomen ELY-keskus varaa mahdollisuuden lausunnon antamiseen merituulivoimahankkeen arviointiohjelmasta viimeistään 5.2.2024. Lausuntopyyntö toimitetaan kuulutusaineiston mukana erikseen niihin kuntiin, joihin sijoittuu hankkeen sähkönsiirron vaihtoehtojen rakenteita eli Eurajoen ja Pyhärannan kunnille sekä Uudenkaupungin ja Rauman kaupungeille.

YVA-menettelyssä arvioidaan hanketta, johon sisältyvät sähkön tuotanto merellä, sen siirto mantereelle sähkönsiirtokaapeleita pitkin ja hanketta varten ruopattavien sedimenttien läjitys. Vågskärin hankekokonaisuuteen kuuluu myös sähkönsiirto maalla kantaverkon liityntäpisteeseen asti, joka arvioidaan erillisessä YVA-menettelyssä.

Hankevaihtoehtoina arvioidaan neljä tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehtoa merituulivoimapuiston alueelle ja viisi linjausvaihtoehtoa merikaapeleille. Tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehtoihin VE1-VE4 sisältyy kolme vaihtoehtoista perustustapaa. Lisäksi arvioidaan hankkeen toteuttamatta jättäminen. Tuulivoimaloiden sijoitteluvaihtoehtojen lisäksi YVA-menettelyssä tarkastellaan merelle sijoittuvien sähkönsiirron kaapelien linjausten vaihtoehtoja K1-K5. Vaihtoehdot K4 ja K5 rantautuvat Ruotsiin, jolloin näiden kaapelilinjausten osalta tarkastellaan Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvat linjausten osuudet. Merikaapelilinjan pituus vaihtelee vaihtoehdon mukaan noin 72-110 km välillä.

Merituulivoimala-alueen toteuttamisvaihtoehdot:

Vaihtoehto 0 (VE0): Hanketta ja sen liitännäishankkeita ei toteuteta.

Vaihtoehto 1 (VE1): Hankealueelle sijoitetaan enintään 130 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 280 m, roottorin halkaisija enintään noin 260 m ja yksikköteho enintään 15 MW. Vaihtoehto 1 voidaan toteuttaa kolmella eri perustustavalla:

• VE1A: Ristikkorakenteinen perustus (ns. jacket) 
• VE1B: Gravitaatioperustus 
• VE1C: Paaluperustus (ns. monopile) 

Vaihtoehto 2 (VE2): Hankealueelle sijoitetaan enintään 98 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 320 m, roottorin halkaisija enintään noin 300 m ja yksikköteho enintään 20 MW. Vaihtoehto 2 voidaan toteuttaa kolmella eri perustustavalla:

• VE2A: Ristikkorakenteinen perustus (ns. jacket) 
• VE2B: Gravitaatioperustus 
• VE2C: Paaluperustus (ns. monopile)

Vaihtoehto 3 (VE3): Hankealueelle sijoitetaan enintään 78 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 350 m, roottorin halkaisija enintään noin 330 m ja yksikköteho enintään 25 MW. Vaihtoehto 3 voidaan toteuttaa kolmella eri perustustavalla:

• VE3A: Ristikkorakenteinen perustus (ns. jacket) 
• VE3B: Gravitaatioperustus 
• VE3C: Paaluperustus (ns. monopile)

Vaihtoehto 4 (VE4): Hankealueelle sijoitetaan enintään 78 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 400 m. Muutoin voimalat vastaavat ominaisuuksiltaan vaihtoehtoa 3. Vaihtoehto 4 voidaan toteuttaa kolmella eri perustustavalla:

• VE3A: Ristikkorakenteinen perustus (ns. jacket) 
• VE3B: Gravitaatioperustus 
• VE3C: Paaluperustus (ns. monopile)

Sähkönsiirron vaihtoehdot:

Kaapelilinjan vaihtoehto 1 (K1): Kaapelilinja sijoittuu Rauman ja Eurajoen merialueille rantautuen Eurajoen kunnassa sijaitsevan Olkiluodon saaren pohjoispuolelle. Kaapelilinjan pituus on noin 110 km.

Kaapelilinjan vaihtoehto 2 (K2): Kaapelilinja sijoittuu Uudenkaupungin, Pyhärannan sekä Rauman merialueille rantautuen Rauman sataman eteläpuolelle. Kaapelilinjan pituus on noin 87 km.

Kaapelilinjan vaihtoehto 3 (K3): Kaapelilinja sijoittuu Uudenkaupungin ja Pyhärannan merialueille rantautuen Pyhärannan Rihtniemeen. Rantautumiselle on esitetty kolme eri rantautumisvaihtoehtoa (K3A-K3C). Kaapelilinjan pituus on noin 74 km.

Kaapelilinjan vaihtoehto 4 (K4): Kaapelilinja sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle, josta edelleen Ruotsin merialueille rantautuen Ruotsin rannikolle Forsmarkiin Östhammarin kunnan alueelle. Tässä YVA-menettelyssä arvioidaan vaihtoehdon K4 osalta se osuus, joka sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle, eli noin 6 km matka. Kaapelilinjan kokonaispituus on noin 76 km.

Kaapelilinjan vaihtoehto 5 (K5): Kaapelilinja sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle, josta edelleen Ruotsin merialueille rantautuen Ruotsin rannikolle Grisslehamnin eteläpuolelle Norrtäljen kunnan alueelle. Tässä YVA-menettelyssä arvioidaan vaihtoehdon K5 osalta se osuus, joka sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle, eli noin 6,4 km matka. Kaapelilinjan kokonaispituus on noin 72 km.

Eurajoelle suunnitellut sähkönsiirron vaihtoehto 1 (K1) kaapelilinja sijoittuu Rauman ja Eurajoen merialueille rantautuen Eurajoen kunnassa sijaitsevan Olkiluodon saaren pohjoispuolelle. Kaapelilinjan pituus on noin 110 km. Rantautumispaikka sijaitsee Teollisuuden Voima Oyj:n omistamalla alueella, jossa sijaitsee merkittävää ydinvoimainfraa alkaen ydinvoimaloista käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Edellä mainitusta syystä Eurajoen kunta pitää tärkeänä, että turvallisuuskysymykset ydinvoimaloiden sekä sen vaatiman infran osalta ei saa missään olosuhteissa vaarantua merituulipuisto Vågskärin kaavailtujen siirtolinjojen vuoksi. Hanke-esittelyssä on mainittu Vågskärin merituulipuiston sähkönsiirto maalla arvioidaan erillisessä YVA-menettelyssä, mutta jo tässä vaiheessa Teollisuuden voima Oyj, Posiva Oy sekä säteilyturvallisuudesta vastaava Säteilyturvakeskus (STUK) on pidettävä erityisen hyvin tietoisena hankkeen sähkönsiirtosuunnitelmista. Tällä hetkellä YVA-menettelyssä on neljä eri merituulipuistohanketta, joiden siirtolinjat rantautuvat Eurajoen kunnan alueelle. Kunnan alueella on nykyisin poikkeuksellisen paljon johtolinjoja ja mikä kaikki suunnitellut merituulipuistot toteutuvat, mantereella tarvitaan useita uusia 400kV sähkölinjoja, joka ei kunnan näkemyksen mukaan ole tarkoituksenmukaista. Merituulipuiston YVA-arvioinnissa on minimoitava haittavaikutukset luonto- ja meriympäristölle, Selkämeren kansallispuistossa sekä Natura-luonnonsuojelualueella.

Eurajoen kunta ei ole merituulivoimaa vastaan esitettyihin vaihtoehtoihin ja voimalamääriin kunnalla ei ole lausuttavaa. Merituulipuistojen suunnittelussa tulisi lähtökohtaisesti pohtia erityisesti erilaisten vihreää energiaa hyödyntäviä tuotantomuotojen toteutusta rannikkoalueella, jossa merituulivoimalla tuotettu sähkö hyödynnetään esimerkiksi vedyn tuotantoon. Tällöin vältytään massiivisilta johtokanavilta mantereella ja mantereella siirtolinjojen haitat olisivat mahdollisimman vähäiset.

Kunnan näkemyksen mukaan lukuisten merituulipuistohankkeiden kokonaisuudenhallinnan kannalta pitää investoijille luoda pelisäännöt, jotka ovat luontoarvojen ja rannikon asukkaiden kannalta hyväksyttävät. Lisäksi voimajohtoreittien sijoitukset tulee katsoa siten, että ne ovat linjassa kunnan muun maankäytön suunnittelun kanssa. Nyt vaikuttaa siltä, että oletettu veroetu aluevesirajan ja talousvyöhykkeen välillä on ohjannut hankkeen suunnittelun talousvyöhykkeen puolelle.  Itämeren suojelun ja ympäristön kannalta optimaalinen vaihtoehto on etsittävä ilman, että tällainen hallinnollinen raja ohjaa sijoituspaikan valintaa. 

Eurajoen kunta edellyttää merituulivoimahankkeiden osalta Eurajoella järjestettäviä yleisö- ja tiedotustilaisuuksia sekä suoraa tiedostusta kiinteistöjen omistajille.

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon Ilmatar Offshore Ab:n merituulivoimahanke Vågskärin ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

Päätös Hyväksyttiin.

 -----