Kunnanhallitus
Pöytäkirja 04.06.2024/Pykälä 107

Khall 04.06.2024 § 107  

128/00.04.01/2023  

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 252/2017) mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten käsiteltävänä Ilmatar Offshore Ab:n Bothnia - merituulivoimahanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma). YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, hankealueen nykytilasta sekä esitys hankkeen todennäköisesti merkittävien ympäristövaikutusten arvioinnista ja YVA-menettelyn toteuttamisesta. Viranomaisilla on mahdollisuus antaa lausunto ja kansalaisilla sekä yhteisöllä esittää mielipide YVA-ohjelmasta.

Hanke ja sen toteuttamisvaihtoehdot Ilmatar Offshore Ab suunnittelee enintään 270 tuulivoimalan suuruista Bothnian tuulivoimapuistoa Suomen talousvyöhykkeelle Pohjanlahdelle Selkämeren keskiosiin. Hankealue sijoittuu lähimmillään yli 70 kilometrin etäisyydelle Länsi-Suomen rannikosta ja yli 90 km etäisyydelle Ruotsin rannikosta. Hankealueen vesisyvyys vaihtelee noin 40 metristä 120 metriin. Hankealuetta lähimmät kunnat ovat Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Merikarvia, Pori, Eurajoki, Rauma ja Pyhäranta. Mahdolliset merikaapelilinjojen rantautumispaikat sijaitsevat Suomessa Närpiön kunnan, Kaskisten kaupungin, Kristiinankaupungin kaupungin, Eurajoen kunnan, Rauman kaupungin ja Pyhärannan kunnan alueilla. Ruotsissa mahdolliset rantautumispaikat sijaitsevat Sundsvallin ja Hudiksvallin kuntien alueilla.

Hankkeen suunniteltu kokonaisteho on noin 4 gigawattia, voimaloiden korkeus on enintään 400 metriä ja yksikköteho enintään 25 megawattia (MW). Hanke koostuu kahdesta erillisestä alueesta; Bothnian hankealueesta sekä Bothnia Westin hankealueesta. Bothnian hankealueen pinta-ala on noin 685 km2 ja Bothnia Westin hankealue noin 488 km2 . Alueiden yhteispinta-ala on noin 1173 km2 . Hankkeen tuottama sähkö siirretään merikaapelilinjoja pitkin Suomeen ja/tai Ruotsiin.

Merituulivoimala-alueen toteuttamisvaihtoehdot

Vaihtoehto 0 (VE0): Hanketta ja sen liitännäishankkeita ei toteuteta.

Vaihtoehto 1 (VE1): Hankealueelle sijoitetaan enintään 261 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 280 m, roottorin halkaisija enintään noin 260 m ja yksikköteho enintään 15 MW. Perustustapana käytetään ristikkoperustusta.

Vaihtoehto 2 (VE2): Hankealueelle sijoitetaan enintään 200 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 320 m, roottorin halkaisija enintään noin 300 m ja yksikköteho enintään 20 MW. Perustustapana käytetään ristikkoperustusta.

Vaihtoehto 3 (VE3): Hankealueelle sijoitetaan enintään 160 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 350 m, roottorin halkaisija enintään noin 330 m ja yksikköteho enintään 25 MW. Perustustapana käytetään ristikkoperustusta.

Vaihtoehto 4 (VE4): Hankealueelle sijoitetaan enintään 160 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään noin 400 m. Muutoin voimalat vastaavat ominaisuuksiltaan vaihtoehtoa 3. Perustustapana käytetään ristikkoperustusta.

Sähkönsiirron vaihtoehdot:

Kaapelilinjan vaihtoehdot Bothnian hankealueelta mantereelle:

Kaapelilinjan vaihtoehto B1:

Rantautumiskohta B1-1 - Kaapelilinja sijoittuu Närpiön ja Kristiinankaupungin merialueille rantautuen Kristiinankaupungin pohjoispuolelle (Antila). Kaapelilinjan pituus on noin 97 km.

Rantautumiskohta B1-2 - Kaapelilinja sijoittuu Kristiinankaupungin merialueille rantautuen Kristiinankaupungin eteläpuolelle (Furuviken). Kaapelilinjan pituus on noin 94 km.

Kaapelilinjan vaihtoehto B2: Kaapelilinja sijoittuu Kristiinankaupungin ja Merikarvian merialueille rantautuen Kristiinankaupunkiin kaupungin eteläosiin (Långviken). Kaapelilinjan pituus on noin 79 km.

Kaapelilinjan vaihtoehto B3: Kaapelilinja sijoittuu Porin ja Eurajoen merialueille rantautuen Eurajoen kunnan pohjoisosaan (Lemnäistennokka). Kaapelilinjan pituus on noin 90 km.

Kaapelilinjan vaihtoehto B4:

Rantautumiskohta B4-1 - Kaapelilinja sijoittuu Rauman ja Pyhärannan merialueille rantautuen Ison Järviluodon saareen Rauman kaupungin edustalle. Kaapelilinjan pituus on noin 94 km.

Rantautumiskohta B4-2 - Kaapelilinja sijoittuu Rauman ja Pyhärannan merialueille rantautuen Rihtniemen koillisrannalle Pyhärannan kunnassa (Kinnasniemi). Kaapelilinjan pituus on noin 92 km.

Rantautumiskohta B4-3 - Kaapelilinja sijoittuu Rauman ja Pyhärannan merialueille rantautuen Rihtniemen pohjoisrannalle Pyhärannan kunnassa (Rihtniemennokka). Kaapelilinjan pituus on noin 88 km.

Kaapelilinjan vaihtoehdot Bothnia Westin hankealueelta mantereelle:

Kaapelilinjan vaihtoehto BW1:

Rantautumiskohta BW1-1 - Kaapelilinja sijoittuu Närpiön ja Kaskisten merialueille rantautuen Närpiöön Kaskisten pohjoispuolelle (Storskatan). Kaapelilinjan pituus on noin 97 km.

Rantautumiskohta BW1-2 - Kaapelilinja sijoittuu Närpiön ja Kaskisten merialueille rantautuen Kaskisiin. Kaapelilinjan pituus on noin 100 km.

Rantautumiskohta BW1-3 - Kaapelilinja sijoittuu Närpiön ja Kaskisten merialueille rantautuen Närpiöön Kaskisten itäpuolelle (Västerlandet). Kaapelilinjan pituus on noin 99 km.

Rantautumiskohta BW1-4 - Kaapelilinja sijoittuu Närpiön ja Kristiinankaupungin merialueille rantautuen Kristiinankaupungin pohjoispuolelle (Antila). Kaapelilinjan pituus on noin 98 km. Rantautumiskohta BW1-5 - Kaapelilinja sijoittuu Kristiinankaupungin merialueille rantautuen Kristiinankaupungin eteläpuolelle (Furuviken). Kaapelilinjan pituus on noin 95 km. Rantautumiskohta BW1-6 - Kaapelilinja sijoittuu Kristiinankaupungin merialueille rantautuen Kristiinankaupungin kaupungin eteläosiin (Långviken). Kaapelilinjan pituus on noin 108 km.

Rantautumiskohta BW1-7 - Kaapelilinja sijoittuu Kristiinankaupungin merialueille rantautuen Kristiinankaupungin kaupungin eteläosiin (Långviken). Kaapelilinjan pituus on noin 92 km. Kaapelilinja kulkee suunniteltujen merituulivoimapuistojen kautta.

Kaapelilinjan vaihtoehto BW2 - Kaapelilinja sijoittuu pääosin Ruotsin merialueille ja rantautuu Sundsvallin kunnan alueelle. Noin 600 metriä pitkä osuus kaapelilinjasta sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle. Kaapelilinjan pituus on noin 100 km.

Kaapelilinjan vaihtoehto BW3 - Kaapelilinja sijoittuu pääosin Ruotsin merialueille ja rantautuu Hudiksvallin kunnan alueelle. Noin 400 metriä pitkä osuus kaapelilinjasta sijoittuu Suomen talousvyöhykkeelle. Kaapelilinjan pituus on noin 101 km.

Eurajoelle hankkeessa on suunniteltu sähkönsiirron kaapelilinjan vaihtoehto B3. Kaapelilinja sijoittuu Porin ja Eurajoen merialueille rantautuen Eurajoen kunnan pohjoisosaan (Lemnäistennokka). Kaapelilinjan pituus on noin 90 km.

Tällä hetkellä YVA-menettelyssä on useita eri merituulipuistohankkeita, joiden siirtolinjat rantautuvat Eurajoen kunnan alueelle. Kunnan alueella on nykyisin poikkeuksellisen paljon johtolinjoja ja mikäli kaikki suunnitellut merituulipuistot toteutuvat, mantereella tarvitaan useita uusia 400kV sähkölinjoja, joka ei kunnan näkemyksen mukaan ole tarkoituksenmukaista. Merituulipuiston YVA-arvioinnissa on minimoitava haittavaikutukset luonto- ja meriympäristölle, Selkämeren kansallispuistossa sekä Natura-luonnonsuojelualueella.

Eurajoen kunta ei vastusta esitettyjä vaihtoehtoja merituulivoimasta. Voimalamääriin kunnalla ei ole lausuttavaa. Merituulipuistojen suunnittelussa tulisi lähtökohtaisesti pohtia erityisesti erilaisten vihreää energiaa hyödyntävien tuotantomuotojen toteutusta rannikkoalueella, jossa merituulivoimalla tuotettu sähkö hyödynnetään esimerkiksi vedyn tuotantoon. Tällöin vältytään massiivisilta johtokanavilta mantereella ja mantereella siirtolinjojen haitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Em. hankkeista kunta on erittäin kiinnostunut.

Kunnan näkemyksen mukaan lukuisten merituulipuistohankkeiden kokonaisuudenhallinnan kannalta pitää investoijille luoda pelisäännöt, jotka ovat luontoarvojen ja rannikon asukkaiden kannalta hyväksyttävät. Lisäksi voimajohtoreittien sijoitukset tulee katsoa siten, että ne ovat linjassa kunnan muun maankäytön suunnittelun kanssa. Nyt vaikuttaa siltä, että oletettu veroetu aluevesirajan ja talousvyöhykkeen välillä on ohjannut hankkeen suunnittelun talousvyöhykkeen puolelle.  Itämeren suojelun ja ympäristön kannalta optimaalinen vaihtoehto on etsittävä ilman, että tällainen hallinnollinen raja ohjaa sijoituspaikan valintaa. 

Eurajoen kunta edellyttää merituulivoimahankkeiden osalta Eurajoella järjestettäviä yleisö- ja tiedotustilaisuuksia sekä suoraa tiedostusta kiinteistöjen omistajille.

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon Ilmatar Offshore Ab:n merituulivoimahanke Bothnian ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

Päätös Hyväksyttiin.

 -----